JyLin junioritoiminnan valmennus- ja ohjauslinjaus

JyLin junioriharjoitusten valmennus ja ohjaus pohjaa seuraaviin periaatteisiin:

Paljon toistoja: ei jonottamista, vaan organisoidaan pieniä ryhmiä, pariharjoitteita, yksilöharjoitteita. Pudotuspelien huono puoli on se, että heikoin pelaaja putoaa pelistä ensin ja saa vähiten toistoja. Siksi kannattaa suosia pelejä joissa jonkun lisätehtävän tehtyään pääsee takaisin pelaamaan.
Toistoja jaksaa tehdä pelin ja leikin kautta: tekniikkaa opetellaan ensin, mutta toistot tapahtuvat mahdollisimman mielenkiintoisesti
Kisataan tasaväkisissä ryhmissä, mutta aina ei tarvita häviäjäjoukkuetta: tavoite voi olla muukin kuin toisen joukkueen voittaminen
Tiukasti rajattuna frisbeegolf on kävelyä ja heittämistä. Lasten liikuntaa ei pitäisi rajata näin – eivät niin tee ammattilaisetkaan. Joka harjoituksessa pitää hengästyä ja tulla lämmin. Fribaharkkojen motoriikkaan kuuluu muutakin kuin heittäminen ja ristiaskel.
Harkoissa kannustetaan, annetaan positiivista palautetta, noudatetaan reilu pelin periaatteita
Harkoissa saa ja kuuluu myös epäonnistua
Välitön palaute ja sopiva vaikeustaso luovat hyvät olosuhteet oppimiselle.

Valmennuslinjan tekeminen ja päivitys

Juniorivastaava valmistelee valmennuslinjan, joka muokataan ja päätetään Junnutiimissä. Junnutiimiin kuuluu juniorivastaavan lisäksi 5 valmentajaa.
Valmennuslinja päivitetään vuosittain alkuvuodesta, seuraavan kesän toimintaa suunniteltaessa.
Harjoitussuunnitelmat jaetaan kaikkien kesken avoimeen tiedostoon, joten suunnitelmien seuraaminen on helppoa.

Seuran valmennuksen eettiset linjaukset:

Valmentajan tehtävänä on:
- ruokkia nuoren iloa, innostusta ja intohimoa
- auttaa nuorta pyrkimyksessä itsensä jatkuvaan kehittämiseen
- kannustaa nuorta sinnikkääseen yrittämiseen. Oppia ei voi ilman epäonnistumista.
- kasvattaa nuoresta kanssakilpailijoita ja reilua peliä kunnioittava urheilija
- rakentaa yhteistä matkaa, jota kulkevat nuoren urheilijan lisäksi kaikki hänen harrastamista tukevat ihmiset
Hyvä valmennus:
- auttaa urheilijaa löytämään sisäisen motivaationsa ja omat voimavaransa
- on urheilijalähtöistä: urheilijan tulisi osallistua valmennuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Näin urheilijalla on omistajuus omaan tekemiseensä.
Valmentajan rooli:
- olla esimerkkinä urheilijoille
- olla valmennusprosessin johtaja: auttaa urheilijaa löytämään omat voimavaransa
- olla liima urheilijan ja eri sidosryhmien välillä
- olla motivaattorina onnistumisen ja epäonnistumisten hetkillä
Valmentajan merkitys urheilijan kehittymiseen niin urheilussa kuin laajemmin elämässäkin:
- Valmentaja auttaa urheilijaa tuntemaan itsensä, tunnistamaan voimavaransa, johtamaan itseään ja toimimaan yhteistyössä muiden kanssa
- valmentaja auttaa urheilijaa kasvamaan myös ihmisenä, ei pelkästään urheilijana. Valmentaja on läsnä kun urheilija kokee kehittymisen ja onnistumisen elämyksiä, mutta myös pettymyksiä.
Urheiluvalmennuksen anti yhteiskunnalle:
- valmentaja auttaa urheilijaa kasvamaan myös ihmisenä, ei pelkästään urheilijana. Valmentaja on läsnä kun urheilija kokee kehittymisen ja onnistumisen elämyksiä, mutta myös pettymyksiä.
- Valmentaja on rakentamassa yhteisöllisyyttä, jossa ihmiset pääsevät olemaan aktiivisia yhteisönsä toimijoita.
Valmentajan ja urheilijan väliset oikeudet ja velvollisuudet:
- valmennussuhde on rehellisyyteen perustuva luottamussuhde. Rehellisyys velvoittaa molempia osapuolia.
- valmennus perustuu yhdessä sovittuihin toimintatapoihin ja niihin sitoutumiseen
- aikuisten vastuulla on luoda avoin vuorovaikutus nuoren kasvun ja urheiluharrastuksen tukemiseksi.
- valmentajan vastuu urheilijasta on sitä suurempi, mitä nuoremman urheilijan kanssa hän työskentelee.
- urheilija kasvaa vähitellen suurempaan vastuuseen omasta toiminnastaan ja urheilustaan
Lapsen ja nuoren oikeudet urheilussa:
- oikeus turvalliseen urheiluun
- oikeus riittävään lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan
- oikeus kertoa mielipiteesi ja tehdä ehdotuksia sinua koskeviin asioihin.
- oikeus osallistua urheiluharrastukseen ilman pelkoa kiusaamisesta, syrjinnästä, nöyryyttämisestä, rasismista tai häirinnästä.
- oikeus urheilla yhdenvertaisesti omana itsenäsi riippumatta sukupuolestasi tai seksuaalisesta suuntautumisestasi.
- oikeus päästä esteettömästi, saavutettavasti ja yhdenvertaisesti urheilemaan vammaisuudesta riippumatta.
- oikeus harrastaa ilman, että kukaan kommentoi kehoasi tai ulkonäköäsi.
Turvallisuus JyLin valmennuksessa:
- Ohjeistuksissa otetaan turvallisuus aina huomioon:
  - radalla kauimmaisena korista oleva pelaaja heittää ensin, eikä kukaan etene väylällä tätä pelaajaa edemmäs
  - heittoharjoituksissa
    - kiekot haetaan vasta kun kaikki ovat putanneet tai heittäneet kaikki kiekkonsa
    - heittoharjoituksissa pelaajat ovat rivissä riittävin välein, jotta huonokaan heitto ei aiheuta vaaratilannetta
    - heittolinjat katsotaan siten, etteivät kiekot vaaranna sivullisia
- Valmentajilla on mukana ensiapulaukku sekä kaikkien huoltajien yhteystiedot
- Kaikki valmentajat ovat käyneet frisbeegolf-ohjaajan peruskurssin

Valmentajien työn ja osaamisen lisäämisen tukeminen

JyLin junioritoiminnan valmentajan polku on kuvattu kuviossa 1.
Ohjaajan peruskoulutus on liiton Frisbeegolfin Ohjaaja 1-koulutus. Seuran juniorivastaava on ollut kehittämässä koulutusta ja sen pohjana on JyLin juniorivalmennuksen ohjelma. Lähes kaikki kurssilla käytävät harjoitteet on suunniteltu JyLissä. Ohjaajakurssin osana käydään myös Olympiakomitean Vastuullinen valmentaja ja Tervetuloa ohjaajaksi-osiot.
Aluejärjestöt järjestävät jatkuvasti nuorten ohjauksen koulutuksia, joihin ohjaajat ovat osallistuneet ja joihin osallistumiseen kannustetaan jopa taloudellisin kannustimin.
Liitossa ollaan kehittämässä uutta tekniikkakoulu-osiota, joka tarjotaan kaikille JyLin ohjaajille mahdollisimman pian
Joka kevät ennen kesäkautta pidetään valmentajien yhteinen kokoontuminen, jossa käydään läpi valmennuksen linjaukset ja keskustellaan niiden päivittämisestä
Nuoret ja aloittelevat ohjaajat toimivat aluksi apuvalmentajina, jolloin he voivat seurata vastuuvalmentajan esimerkkiä. Apuvalmentajan roolia kasvatetaan hiljalleen kokemuksen karttuessa.
Juniorivastaava käy kauden aikana säännöllisesti keskusteluja ohjaajien kanssa. Keskusteluissa käydään läpi vedettyjä harjoituksia, onnistumisia ja haasteita.
Kauden aikana harjoitevinkkejä ja muita ideoita jaetaan valmentajien ryhmässä
JyLin juniorivastaava on mukana kansallisissa ja kansainvälisissä frisbeegolfin junioritoiminnan verkostoissa, joista saadaan seuran toimintaan uusia ideoita

Kuvio 1. Junioritoiminnan valmentajan polku JyLissä

Seuran valmennuksen kokonaistavoitteet

Junioriharjoittelun ikäryhmäkohtaiset tavoitteet on kuvattu kuviossa 2 ja harjoitusmäärät kuviossa 3.

Kuvio 2: Ikäryhmäkohtaiset tavoitteet

Ikäryhmä	Ohjatut harjoitukset		Kilpailut		Omaehtoinen harjoittelu
	kesä	talvi	kesä	talvi
alle 7v	1	1			1
7-9	1	1	1-2		2
9-12	1	1	1-2	1-2*	2-8
13-17 harrastelija	1	1-2	1-4	1-2*	2-4
13-17 tavoitteellinen	2	2	1-4	1-2*	4-10

Kuvio 3. Viikottaiset harjoitusmäärät. *)aikuisten viikkokilpailuja

Harjoitusten suunnittelu

Juniorien kausisuunnitelma on kuvattu kuviossa 4.
Viikkosuunnitelmia ei pääosin ole, koska useimmilla ryhmillä on vain 1 harjoitukset/viikko. Tavoitteellisella ryhmällä draiviharjoittelu keskittyy Koskenharjun kentälle ja lähestymis- sekä puttiharjoittelu Palokan kentälle.

Talvikausi		Kesäkausi
Fysiikka		Fysiikka
Peruskunto- ja voimaharjoittelun perusteet		Peruskunnon ja lihasten ylläpito
Lihasten lämmittelyn tärkeys ja käytäntö		Lämmittelyrutiinin oppiminen ja käyttäminen
Tukilihasten ylläpito ja kehittäminen
Heitossa käytettävät suuret lihasryhmät (tuntee ja osaa harjoittaa)
Tekniikka		Tekniikka
Videoanalysointitaidon kehittäminen		Suoritusten toistettavuuden ylläpitäminen
Tekniikkamuutosten tekeminen ja lihasmuistiin varastointi		Tekniikan ylläpito johdonmukaisella harjoittelulla
Suoritusten toistettavuuden kehittäminen		Diversiteettiä: kahta samanlaista suoritetta ei todennäköisesti tule
		Differentiaalioppiminen: ole valmis erilaisiin suorituksiin
Muut		Muut
Koordinaatioharjoittelun perusteet		Mentaalipelin hallitseminen kisakokemusten kautta
Oman kehon tunteminen ja ”kuunteleminen”		Pettymysten käsittely ja niistä vahvistuminen

Kuvio 4. Juniorien kausisuunnitelma

Yksittäisen harjoituksen suunnitelma:

Ohjaajien pohjat on tehty erikseen 90 (vanhemmat junnut) ja 60 (pikkujunnut) minuutin harjoituksia varten. Esimerkit harjoitusten rakenteesta kuvataan kuviossa 5.
Kaikkien ryhmien harjoitussuunnitelmat tehdään yhteen excel-tiedostoon, jotta ryhmät voivat hyödyntää kaikkia harjoitussuunnitelmia. Esimerkki tuntirakennepohjasta on kuviossa 6.
Suunnittelun pohjaksi on tehty tiedosto, jossa on aihealueittain (lämmittely, tekniikka, koordinaatio jne.) erilaisia harjoitteita (Kuvio 7).
Frisbeegolf-heiton taksonomia ja harjoitetyypit on kuvattu kuviossa 8.

Kuvio 5. Esimerkki harjoitusten rakenteesta

Kuvio 6. Tuntirakennepohja

Kuvio 7. Harjoitepankki

Kuvio 8. Frisbeegolf-heiton taksonomia ja harjoitetyypit

Urheilijan kehittymistä seuraavat mittarit ja testit

Taitotestit:

Kuten pallogolfissakin, on tasoitusjärjestelmä kehityksen perusmittari. Frisbeegolfissa on Suomessa käytössä kaksi yleistä tasoitusjärjestelmää:
- Metrix-tasoitus on käytössä kisoissa, jotka eivät vaadi lisenssiä. Metrix-tasoituksen saa osallistuttua kolmeen Metrix-järjestelmässä ylläpidettyyn kilpailuun ja se päivittyy jokaisen kilpailun jälkeen. Lisätiedot osoitteesta https://discgolfmetrix.com/?u=rule&ID=11
- PDGA-tasoitus on käytössä lisenssikilpailuissa
Frisbeegolfiin ei ole kehitetty heittotestejä. JyLi on kehittänyt oman heittotestin, jota pilotoidaan ja kehitetään kesäkaudella 2023
Puttaamiseen on olemassa monenlaisia testejä, joiden avulla pelaajat voivat seurata edistymistään (mm. Jyly). Puttaaminen on osa JyLissä kehitettävää taitotestausta.

Fysiikkatestit:

JyLissä ei kaudella 2023 ole käytössä fysiikkatestejä. Lajin fysiikkatestejä pilotoidaan ja kehitetään tällä hetkellä maajoukkuetasolla. JyLi seuraa testien kehittymistä ja niiden käyttäminen aloitetaan ensin tavoitteellisesta ryhmästä.

Seuran valmentajien rooli ja tehtävät kilpailutoiminnassa

Frisbeegolfissa valmentajat eivät millään tasolla kierrä pelaajien kanssa kisakierroksella. Kuten golfissa, myös frisbeegolfissa kierroksella saattaa olla ainoastaan caddie, jonka roolina on olla pelaajan tukihenkilö. Junioritasolla alle 13-vuotiailla tulee olla kierroksella mukana vanhempi tai joku muu aikuinen.
Seura järjestää kauden aikana eritasoisia kilpailuja, joissa myös valmentajien roolit ovat erilaisia:
- Juniorien viikkokilpailuissa kilpailunjohtaja (TD) toimii kilpaijoiden ohjaajana. Hän opastaa sääntöihin ja tulosten kirjaamiseen liittyvissä asioissa ja pitää ennen kisakierrosta pelaajakokouksen. Siinä painotetaan seuraavia asioita:
  - Muistetaan Fribaspirit: kaikkien suorituksia kannustetaan, etenkin vanhemmilla junioreilla on tärkeä rooli esikuvina nuoremmille
  - Luontoa ei roskata eikä vahingoiteta. Puut ja oksat ovat osa rataa, niitä ei saa karsia vaikka näin heittäminen helpottuisikin
  - Huijaaminen ei kuulu lajiin. Radalla ei ole tuomareita, sillä se on frisbeegolfin henki. Jos huijaamisesta jää kiinni, seuraa siitä rangaistuksena kisakieltoa.
  - Pyritään pitämään yllä kohtuullista pelinopeutta, sillä kisassa pelaa parhaillaan 72 junioria jonossa.

TD on kisakierroksella paikalla (yleensä esim. 1. väylän tiillä), jossa hän jututtaa kyseiselle väylälle saapuvaa ryhmää. Usein on tärkeää, että pelaajat saavat kertoa onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan jo kierroksen aikana. TD:n tehtävänä on kannustaa ryhmää loppukierrosta varten.

Aikuisten viikkokilpailut ovat JyLissä tietyin rajoituksin avoimia myös junioreille, mutta niissä ei ole erillistä opastusta. Frisbeegolfiin kuuluu lajina kuitenkin muiden kanssapelaajien kannustaminen ja opastaminen. Näin ollen kokeneemmat ja vanhemmat pelaajat toimivat junioreiden ohjaajina.
Myös Junioreiden lisenssikilpailuissa TD:n rooli on ohjata ja opastaa pelaajia, mutta siellä pelaajilta oletetaan jo enemmän osaamista. Kierroksella mukana kiertävä vanhempi tai muu aikuinen toimii nuorilla tukena ja apuna.
Frisbeegolfissa seura ei valitse joukkueita juniorien kilpailuihin, vaan jokainen ilmoittautuu niihin itse.
Kilpailujen analysointia osana valmennusta pyritään jatkossa kehittämään tavoitteellisessa ryhmässä.