Tikkurilan liikuntapuiston aurinkoiseen ja kosteaan aamusäähän lähti Jyväskylästä aamu-uninen joukkio. Kahdesta alkusarjasta oli JSW sijoitettu rentosarjaan neljän muun aloittelija-junnu-harrastelijapainotteisen joukkueen kanssa. Mukana lohkossa olivat niin TUFF kuin LeKikin junnujoukkueella, sekä aloittelijoilla höystetty LoHen betaversio (päivitetty LoHi 1.1 pelasi power-sarjassa) sekä EUC.

Alkusarjan pelit olivat JSW:lle lopulta enemmän reenipelejä – mutta ok-tiukkaakin vääntöä nähtiin. Erityisesti pelien alut olivat yleensä etsikkoaikaa molemmilla joukkueilla. Tosin viimeistään alun jälkeen JSW tanssahteli pelillään pistejohtoon loppuun saakka kaikissa alkupeleissä. Lohkon ensimmäinen peli EUC:ta vastaan taisi olla tasaisin, vaikka muissakin peleissä oli hyvää haastetta eri tasoisille pelureillemme.

Alkusarjan meiningin ollessa rentoa, useassa pelissä pääasia oli hyvä spiritti. Pelien lopuksi annoimmekin junnujoukkueille spirit-palkintoina karkkipussin jaettavaksi. Muissakin otteluissa oli meillä spirit-palkintona kiitoksena: aina pelin päätyttyä vastustajajoukkueelle annettin tikkari – joukkueen yhteiseksi jaettavaksi.

JSW – EUC 8 – 3

JSW – LeKi 7 – 3

JSW – TUFF 13 – 2

LoHi – JSW 3 – 10

Tampereelta FreezeBees:stä ja TUFFin varttuneempien osastolta olimme saaneet vahvistuksia JSW:n turnausjoukkioon. Joukkue pelasi jo alusta alkaen hyvin yhteen ja kaikilla saatiin kierrätettyä kiekkoa. Näin jokaisella oli vastuuta ja mieluisia, uusiakin pelirooleja kentällä. Joukkueen spirit oli korkealla, huudot hieman hakusessa ja kiekot liitivät hyvin käpälöistä toiseen kuin torilta varastettu lompakko.

Suunta muuttuikin heti alkulohkon jälkeen semifinaalipelissä kohdatessamme power-sarjasta putkahtaneen Pollin. Nyt kiekot liitivät liian usein pollilaisten käpälille ja vähän kaikki uusista kokeneisiin tiputtelivat helppoja koppeja tai perusheitot eivät osuneet kohdilleen. Pollin oma peli oli perusvarmaa ja juoksukunto näkyi. Heillä tosin oli 80 min tauko ennen peliä, meidän 30 min taukoon verrattuna. Hapot ja laukkukauppamiehet painoi, mutta seliseli – ei peli siihen ratkennut. 11-1 Pollille. Meemi kertoo oleellisen:

Ennen pelin loppua tilanne oli jo hälyttävältä – saammeko yhtään pistettä 11-0 -tilanteessa. Näinpä vastustajan koko pelin kestänyt väsytys, vaiko oma peliin herääminen tuotti viimein tulosta, ja emme toki jääneet pisteettä. Tuota viimeistä pistettä, joka tuli JSW:lle, juhlittiin heti kentällä. Todellakin tuuletettiin.

Viimeinen taisto

Päivän viimeinen peli, aitonurmikentällä pelattu pronssimatsi Teamia vastaan oli monen mielestä päivämme paras peli. Molemmilla joukkueilla oli samaa intoa ja kiiltoa sekoitemetallin kolmanteen sijaan.

Alku oli tasainen, mutta silti Team pusersi 3-0 johdon.

Tämän jälkeen teimme hyvällä peruspelillä onnistuneen vastatuulimaalin. Nyt, tuuli takanamme siirryimme taktisesti paikkapuolustukseen. Pientä riskiä, pientä riskiä – pientä hallittua riskiä. Uhkapeli toimi: paikka puri – katko ja maali! Tämän jälkeen koppasimme vielä kolmannen pisteen vastatuuleen: 3-3. Tasan. Oujee Kaikki on edelleen pelissä!

Peli jatkui tiukkana. Teamin pelikokemus näkyi ja JSW:n hyökkäyksiä painostettiin mies- ja paikkapuolustuksessa tiukasti:

Ruoho lensi, huudot soivat ja ilmankosteus ei ollut enää yhtä subtrooppisen h*****illinen. Aina ei tuloksia tullut, mutta teimme parhaamme.

Jos tuuli ei ollut aina puolellamme, toisinaan tuuri sentään oli.

Tulostakin syntyi, keinolla millä hyvänsä.

Kokemus pelistä ja pelimiehenelkeistä näkyi Teamissa, joka löysi oivan reseptin: lyhyillä, varmoilla syötöillään joukkue sai purettua paikkapuolustuksemme kuin pullapitkon. Oman pelin kuviot oli jo hyvin opittu ja joukkuepeli toimi oivasti, mutta yksilösuorituksissa jäi parantamisen varaa: heitoissa ja kopeissa moni piste kääntyi vastustajan hyökkäykseksi. Lopulta turnausväsymys painoi jo JSW:n jaloissa, ja miespuolustuksessa Pollin tapaan Team juoksi ohitsemme. Mahtavan, reilun ja kerta kaikkiaan sytyttävän pelin jälkeen Team koppasi JSW:sta pronssia 11-5. Ei tarvitse jäädä synkistelemään, jos paremmalleen häviää.

Epilogi

Kaikkiaan rentosarja oli hyvä valinta aloittelijoista, konkareista ja lainatuista koostuneelle joukkueellemme. Jotain uutta, vanhaa ja varastettua – kuin häissä. Myös turnaussää oli kuin morsian, tosin alkupäivästä hieman nihkeä. 12 pelaajaa oli hyvä määrä ja jälkipuheiden perusteella jokainen sai mukavasti niin peliaikaa kuin vastuuta kentällä. Juurikin joukkuepeliä ja hienoa spirittiä löytyi joukkueesta. ”Juuri tuollaisen spiritin takia itse aikoinaan aloitin ultimaten” JSW:n hyvästä meiningistä kehuttiin. Tämähän ultimatessa on juuri oleellisinta.

Rentosarjassa saimme harjoitella rauhassa kuvioitamme ja erityisesti treenata paikkapuolustusta kuntoon. Paikassa useasti träppärien piti tulla lähes kolmansiksi kuppiin mukaan ja pelasimme sopivasti sovellettua paikkakonstruktiota. Tämä toimikin sangen hyvin myös myöhemmissä jatkopeleissä. Pitkänviskojia ei joukkueessamme varsinaisesti ollut, joten hyökkäyspelissä keskityimme enemmän perusheitoin kiekon siirtelyyn. Muutamalla simppelillä peruskuviolla pärjäsimme hyvin, ja improvisoimme pelimiehinä ja -naisina lopun koreografian lennosta. Kentällä pelirooleja vaihdettiin ennakkoluulottomasti. Yhtä ennakkoluulottomasti myös uusia jsw-huutoja kaikui ennen peliä ja kiitosringissä. Näissä toki, on vielä tekemistä ja rytmittämistä.

Ultimate Vantaa on mukava yksipäiväinen turnaus. Paljon peliä hyvillä kentillä pelaten on kesäultimatea parhaimmillaan. Turnauksen jälkeen on takana kuusi hyvää peliä, joista jokainen on omalla tapaa mielenkiintoinen ja opettavainen. Lisäksi kotimatkalle panttipulloista kerättiin 3,85 € pelaajapalkkioita kasaan. Vauhdikas, opettavainen ja innostusta herättävä turnaus.

Turnausraportin raapusteli kasaan haastatteluiden perusteella: Ville

Kuvat: virallinen jsw-fotaaja gHaas

Joukkuekuva: pikku-Jonna

Meemit: K-Varpunen

Post-epilohi

Tällä kertaa ei kukaan tullut ihmettelemään armasta lajiamme.

Ultimaten avoin sarja ulkona avattiin taas perinteisesti kesäkuun alussa Siltamäessä. Sekajoukkueiden SM-kisoissa saatiin totutella tuulisissa olosuhteissa pelaamiseen ja pienessä vesisateessa vieläpä. Aurinko paistoi koko tourin läpi, mutta kymentä metriä sekunnissa lähentelevä tuuli teki kaikista peleistä mielenkiintoisia ja vähintäänkin haastavia.

Alkulohkot ei näyttänyt erityisen lupaavalta. Viime aikoina paljon kritiikkiä saanut seedaus-järjestelmä heittää kaikki uudet sekä projektijoukkueet alimmalle viivalle, joukkueen todellista tasoa katsomatta, jonka vuoksi esimerkiksi viime vuoden hopeajoukkue Vaasa Saints pelasi sunnuntaina sijoista 9-12. Niinpä JSW saikin lauantain peleissä vastaan Otson ja Otso2:n, viime vuoden mestarin ja sen kakkosjoukkueen.

Otso 2 oli pelasi nopeasti liikkuvaa hyökkäystä pienillä ja varmoilla siirroilla, joilla se sai avattua myötätuuleen hyviä pitkän heiton paikkoja käyttäen niitä isolla prosentilla hyväksi. Alun tiiviin miespuolustuksen se vaihtoi puoliajan jälkeen passiiviseen muuriin, jossa markkeria ei ollut edes laskemassa. Tuulen viedessä kaikki yliheitot tai yhtään korkeammat väliheitot, Otso2 otti selvän 15-7 voiton. Mainittavaa on kuitenkin se, että kokoajan paranen paikkapuolustuksen avulla JSW pystyi pelaamaan täyden ajan.

Otso hallitsi kiekkoa kiekkoa olosuhteista piittaamatta ja otti selvän 15-2 voiton. Historiallisesti peli oli kuitenkin merkittävä Markon tehdessä toisen JSW:n kahdesta maalista(huom. ei syöttöä vaan maali). Tilastoja tarkastellessa edellinen maali on konkariraksalla sisäkaudelta 2009 ja edellinen maali ulkopeleistä vuodelta 2004.

Karhut jäivät tälläkertaa kaatamatta. Sunnuntaipäivään valmistauduttiin Scandic Flamingossa palauttavien mallastuotteiden ja Quiz-taistoin voimin. Ja varsinaisen pommin JSW pudottikin seuraavana päivänä.

Sunnuntain ensimmäinen peli oli vanhaa tuttua Disquitosta vastaan, jonka kanssa on aina väännetty tiukkoja otteluita niin sisällä kuin ulkonakin. Hyvin tasaisesti tämäkin peli alkoi 8-9 tilanteeseen asti, kun lauantailta voimistuneessa tuulessa pelaattiin kokoajan yhtä maalia molempien joukkueiden onnistuessa myötätuulihyökkäyksissä. 68 minuutin pelin jälkeen JSW onnistui viimein tiiviillä paikkapuolustuksella katkaisemaan Disquitoksen hyökkäyksen ja puskemaan kiekon vastatuulessa maaliin asti. Piste muodostui ratkaisevaksi oululaisten joutuessa hyökkäämään vastatuuleen, josta JSW otti toisen helpohkon katkomaalin joita tuli lopulta vielä kolme peräkkäin. Historiallisesti ensimmäinen yhteentoista vuoteen oli viimein sinetöity tuloksella 14-8.

Hyvä Jyväskylä!!! JII.. ÄSS…. VEE!!!

Eikä siinä vielä kaikki. UFO2:ta vastaan oli alkuun yhtä jännittävä JSW:n ottaessa ensimmäisen katkomaalin ja seuraavasta puolustuskatkosta tulleen myötätuulimaalin turvin 2-0 johdon. UFO2 teki pelin vielä jännittäväksi tiukalla paikkapuolustuksella, ajaen jopa ohi 4-5 tilanteessa. JSW oli todella ahdinnossa, kunnes jostain syystä UFO2 vaihtoi miespuolustukseen, jonka jälkeen Jyväskylän hyökkäyspeli  peli aukesi ja lopulta seitsemän katkomaalin turvin saatiin  jo toinen voitto Jyväskylään. Erityismaininta tästä pelistä pitää antaa paikkapuolustuksen etumiehille ja poliisille jotka saivat katkottua Tamperelaisten pitkiä heittoja molempiin tuulensuuntiin. Hyökkäyssuunnassa Harhala-Siikki-akseli toimi loistavasti ja DJ:n iskut maaliviivalle olivat salakavalia.

Pieni yllätys ja samalla pieni pettymys oli pelata viimeinen peli Vaasa Saintsia vastaan. Viimevuoden hopeamitalisti pelaamassa sijoista 9-12. W.T.F.? Noh, sellainen on joukkueiden ennakkosijoitusjärjestelmä, ja vaasalaisten kohtalo oli päätyä kuolemanlohkon jumboksi. Armoa he eivät silti antaneet vaan varmoin ottein hankalista olosuhteista huolimatta veivät pelin 5-15. Huomioitavaa tästä pelistä taas on se, että ottelu oli vain pari minuuttia vajaa täydestä ajasta ja viisi maalia Saintsia vastaan on jyväskyläläisille uusi ennnnätys.

Olosuhteiden puolesta haasteellinen ja tuloksellisesti mahtava turnaus tuotti viimein sen tuloksen jonka eteen on jo kaksi  vuotta tehty kovaa työtä. Kapteenilla ei ole enää partaa leikattavaksi ensimmäistä voittoa juhlistamaan, mutta sen kunniaksi saattavat hiukset vaihtaa väriä.

Kirjoitti: se lyhyt paratainen Kapteeni eli Esa S.

Rentosarjan pelaajista kaikki ilmoittivat halukkuutensa pelata rennossa, joten alustava joukkuejako onnistui hyvin. Raportoin kiinnostukseni toimia joukkueen kapteenina jo heti ensimetreillä ja tämä sopi muille pelaajille. Ensimmäistä kertaa joukkueenjohtajana toimiminen ultimateturnauksessa ei aiheuttanut erityisempiä paineita. Syynä kevyemmän sarjan kepeä luonne sekä tähän saakka kertynyt noin 2,5 vuoden kokemus lajin parista.

Turnausta edeltävät viikot eivät luvanneet hyvää; treeneissä joukkueen pelityyli muistutti lähinnä häröpalloa eikä asiaa helpottanut kapteenin sairastuminen viikkoa ennen tosipelejä. Kilpasarjassa pelaava Jyväskylä United vei meiltä vielä omista loukkaantumisista johtuen yhden pelaajan. Tämä vähensi vaihtopelaajiemme määrän kahteen. Edessä oli neljä 25 minuutin tiukkaa peliä eikä odotuksia voinut pitää liian korkeina. Read More

Eli edellisellä tourillahan kävi niin, että onnistuttiin tekemään sarjanousu. Luvassa siis olisi uusia joukkueita joita vastaan pääsisi mittelöimään. Noh, oli puolet niistä uusia. Pelit alkoivat raastavan aikaisin (klo 9:00) Vuoreksen koululla. Tämä tarkoitti aikaista lähtöä lauantaiaamuna. Tietysti kun kahdeksan maissa oltiin perillä, oli ovet lukossa ja pieni odotus edessä. Noh lopulta päästiin sisälle ja aloittamaan lämmittely.

Ensimmäisenä oli vastassa FreezeBees. Pääsimme siis heti pelaamaan tälle kaudelle uutta vastusta vastaan. Alku olikin ihan lupaava. Ensimmäisen 4 pisteen jälkeen JSW2 johti 1-3. FreezeBees kuitenkin aloitti pelaamaan ja otti kiinni ja meni johtoon. Tämän jälkeen olikin tiukkaa tappelua puoliaikaan asti. Kumpikaan joukkue ei antanut periksi ja näki, että molemmat halusivat viikonlopun ensimmäisen voiton heti alkuun. Puoliajalle mentiin kuitenkin FreezeBeesin niukassa johdossa 8-7. Puoliajan jälkeen joukkueen taistelu into oli huipussaan ja onnistuttiin taistelemaan johtoasema heti alkuun. Tästä suivaantuneena kuitenkin FreezeBees teki loppupelin ajan kaksi maalia yhtä JSW2:n maalia kohti ja punnersi lopulta itselleen 15-12 voiton. Selkeästi ei ollut vielä aika voittaa FreezeBeesiä, mutta revanssia odotellessa.

Lauantain toisessa pelissä vastaan tuli WWW. Eli toinen uutuus oli heti testattavissa. Peli alkoi JWS2:n hallinnalla, nimittäin puoliajalle päästiin 3-8 lukemissa. Osittain tätä voi selittää se, että siinä missä JSW2:lla oli jo peli alla ja paikat lämpimänä, niin WWW oli vasta saapunut pelipaikalle. Tämä ei kuitenkaan vähennä rankaisun arvoa. Toiselle puoliskolle WWW oli kuitenkin saanut pelinsä toimimaan ja se näkyi tuloksissa. Ennen kuin huomattiinkaan niin peli oli 11-11 ja tuskanhiki oli havaittavissa joukkueen pelaajilla. Pää kuitenkin pidettiin kylmänä ja omat hyökkäykset hyödynnettiin ja maalit tehtiin. Lopulta voitto hoidettiin kotiin lukemin 13-14. Peli olisi voinut olla hyvin ikävä muistutus siitä, että peli on ohi vasta kun voittomaali on tehty. Näin ei kuitenkaan annettu tapahtua vaan näytettiin selkärankaa mitenkä asioita kuuluu hoitaa.

Kun nuo lauantain pelit oli niin aikaisin ohi ja sunnuntainkin pelit oli aika myöhään, niin pääosa joukkueesta päätti lähteä viettämään ystävänpäivää Jyväskylään. Kuitenkin muutama jäi Tampereelle tutustumaan paikallisiin ravintoloihin ja Suomen vanhimpaan yleiseen saunaan. Rentoutuminen siis oli taattu.

Sunnuntai alkoikin vanhan tutun vastuksen kohtaamisella. Polli, joka oli jo vastassa ensimmäisellä tourilla tuli taas tekemään tuttavuutta. Peli oli ehkä viikonlopun surkein peli. Ensimmäisellä puoliskolla Polli vei ja tulos olikin puoliajalle mentäessä 3-8. Toisella puoliskolla päästiin vähän kiinni peliin ja sai tehtyä vähän nätimmät luvut, mutta loppu tulos kuitenkin Pollille selkein 8-15 lukemin.

Reissun viimeisenä joukkueena vastaan tuli JSW2:lle hyvin tuttu Haudat. Joukkue jota vastaan oli tullut pelattua jo kahdella edellisellä tourilla. Joukkueiden väliset voitot olivat tasan ja panoksena olikin paljon. Peli nimittäin tulisi ratkaisemaan, kumpi joukkue olisi tippumassa. Tämähän ei tietysti ollut tarpeeksi, vaan Haudat, olivat vielä menneet majoittumaan samaan pukukoppiin. Kapteenit korottivatkin panoksia ja hävinnyt joukkue joutuisi vaihtamaan pukuhuonetta. Oli siis selvää, että pelistä tulisi tiukkaa vääntöä. JSW2 onnistui kuitenkin saamaan pelinsä nopeammin käyntiin ja pääsi puoliajalle niukassa 8-5 johdossa. Niukassa siksi, että Haudat ei antanu yhtään periksi vaan lisäsivät kierroksia koneeseen. Pelaajat taisi myös jossain välissä vähän nukahtaa, koska Haudat pääsi tekemään 4 maalia putkeen ja yhtäkkiä peli olikin niille 10-11. Tämän jälkeen peli olikin JSW2:n puolelta pelkkää punnertamista ja tuskanhikeä. Mutta joukkue onnistui pitämään omat hyökkäyksensä. Tilanteessa 12-12 onnistuttiin tekemään yksi katko ja siitä maalin, jonka turvin päästiin johtoasemaan. Lopulta tiukka vääntö päättyi 14-13 voittoon. Tietenkin tasatilanteesta tehdyllä maalilla, eihän peliä voinut liian helposti voittaa. Jos tuo vastustajan neljän maalin putki unohdetaan, niin peli oli JSW2:n parhaita. Varsinkin lopussa voiton punnertamien itselle ja että siitä ei luovutettu vastustajalle. Huomautettakoon vielä, että kyseisessä pelissä allekirjoittanut teki elämänsä ensimmäisen Callahan-maalin.

Lopputuloksissa JSW2 oli neljäntenä, kun FreezeBees ja WWW onnistuivat pelaamaan pelit ristiin ja JSW2:n maaliero oli huonoin. Kuitenkin sarjapaikka onnistuttiin pitämään (riippuen miten tietysti ne ensikaudelle jaetaan). Tietysti sijoitus olisi voinut olla parempi ja toki sijoituksen parantaminen oli aika pienestä kiinni. Ensikerralla sitten.

Mitenkä sitten kävi JSW2 joukkueen tällä kaudella. Paperilta voi katsoa, että tuli sarjanousu. Eli se mitä lähdettiin hakemaan, saatiin tehtyä ja pidettyä. Paperin ulkopuolelta voisi sanoa, että joukkue paranti peliään huomattavasti kauden aikana. Tässä on hyvä katsoa Haudat pelejä kauden ajalta. Ensimmäisellä tourilla haudat vei voiton 15-8 ja oli selkeästi parempi. Mutta jo toisella tourilla JSW2 voitti Haudat lukemin 12-14. Pitää tietysti mainita, että silloin Hautojen peli oli kyllä heikkoa ja ei ollu taidettu siellä vielä täysin herätä kyseiseen peliin. Mutta viimeisellä tourilla Haudat oli täydessä iskussa. JSW2 kuitenkin onnistui puristamaan voiton noista kokeneista pelaajista. Tämä on minun mielestä selkein esimerkki miten joukkue oli parantanut omaa peliään. Unohtamatta pelaajien henkilökohtaisen pelin paranemisella.

Kirjotusvirheitä raapustelemassa: Kapteeni Juha ”Jysky” Julkunen