Rentosarjan pelaajista kaikki ilmoittivat halukkuutensa pelata rennossa, joten alustava joukkuejako onnistui hyvin. Raportoin kiinnostukseni toimia joukkueen kapteenina jo heti ensimetreillä ja tämä sopi muille pelaajille. Ensimmäistä kertaa joukkueenjohtajana toimiminen ultimateturnauksessa ei aiheuttanut erityisempiä paineita. Syynä kevyemmän sarjan kepeä luonne sekä tähän saakka kertynyt noin 2,5 vuoden kokemus lajin parista.
Turnausta edeltävät viikot eivät luvanneet hyvää; treeneissä joukkueen pelityyli muistutti lähinnä häröpalloa eikä asiaa helpottanut kapteenin sairastuminen viikkoa ennen tosipelejä. Kilpasarjassa pelaava Jyväskylä United vei meiltä vielä omista loukkaantumisista johtuen yhden pelaajan. Tämä vähensi vaihtopelaajiemme määrän kahteen. Edessä oli neljä 25 minuutin tiukkaa peliä eikä odotuksia voinut pitää liian korkeina.
Ensimmäinen peli Tampereen Yliopiston eli Freezebeesin joukkuetta vastaan sujui lopulta hienosti. Hyökkäyksessä mentiin yksinkertaista ja toimivaa jonosta ovet auki -kuviota lähes koko pelin ajan. Pisteitä tuli tasaiseen tahtiin. Myös käyttämämme paikkapuolustuskuvio iski tehokkaasti vastustajan hyökkäykseen. Lopulta tuloksena poikkeussäännöstä johtuen harvinainen tasapeli; yleensä ultimatessa peli päättyy toisen joukkueen voittoon eikä tasapelejä pelata.
Toinen peli Tampereen Teknillisen Korkeakoulun eli Rento-Lätyn joukkuetta vastaan alkoi myös vahvasti. Saimme alussa useamman pisteen kaulan jatkaessamme ensimmäisestä pelistä tutuilla kuvioilla. Teekkarit kuitenkin ottivat lopussa vahvemman hallinnan kiekosta vieden pelin 9-6.
Lauantain viimeinen ottelu oli revanssi aamupelistä Freezebeesiä vastaan. Pelasimme ehdottomasti päivän parasta peliä. Vähensimme huolimattomuusvirheitä sekä jatkoimme samoilla luontevilla hyökkäys- ja puolustuskuvioilla. Puristimme lopussa voiton lukemin 9-6.
Sunnuntain aamupelissä oli vuorossa uudelleenkohtaaminen Rento-Lättyä vastaan. Jyväskylä jatkoi lauantain viimeisestä pelistä tutulla vahvalla linjalla. Teekkareiden jalkoja painoi juhlinta Jyväskylän yöelämässä joten saimme alussa helpon oloisesti useamman pisteen johtoaseman. Valitettavasti vastustajan trap-puolustus ja hyvät katkot sulattivat jyväskyläläisten johtoa. Ratkaisu siirtyi viimeiseen ratkaisevaan pisteeseen, jonka hävisimme loppulukemien ollessa 8-9.
Kokonaisuutena neljästä pelistä yksi voitto, yksi tasapeli ja kaksi häviötä. Tappiot tulivat pitkälti omien hätiköityjen ratkaisujen vuoksi. Yleisesti ottaen pelasimme todella perusvarmaa peliä. Heitot menivät enimmäkseen sinne, minne pitikin, ja kiekot jäivät aika hyvin kiinni. Pienellä lisäkurilla voittoja olisi taatusti tullut enemmän, koska olimme rentosarjan joukkueista kaikkein pisimmällä lajissa sekä taktisesti että fyysisen kunnon puolesta.
Pelien jälkeen rentosarjan pelaajista koottiin vielä sattumanvaraisesti kaksi ns. hattujoukkuetta, jotka ottelivat toisiaan vastaan täydessä 45 minuutin pelissä. Jyväskylän pelaajat hajautuivat tasaisesti molempiin joukkueisiin, mutta Freezebeesin pelaajat keskittyivät meille Rento-Lättyjen mennessä vastapuolelle.
Heti hattujoukkueiden selvittyä saimme hyvällä yhteistyöllä jaettua roolit pelinrakentajiin ja hyökkääjiin. Kokosimme lisäksi kaksi selkeää kentällistä jotka käyvät pelaamassa vuoropistein toisen puolen ladatessa sillä välin jalkojaan. Peli toimi alusta alkaen moitteettomasti ja tuloksena oli toimivaa yhteispeliä ja selkeää pelinhallintaa. Veimme ottelun kirkkaasti 14-9.
Kokonaisuutena katsoen opiskelijoiden ultimaten SM-turnaus 2015 oli peliurani ehdottomasti paras turnausviikonloppu. Kapteenin virassa suuremman vastuun tuoma suurempi vaikutusvalta antoi eväät luoda sellaista positiivista yhteishenkeä, jolla uskon tulosta syntyvän. Suurimmaksi osaksi tässä myös onnistuttiin. Pelasimme hienolla joukkuehengellä ja saimme yhteispelin sujumaan jouhevasti. Kosketus joukkueenjohtamiseen antoi hyvät eväät tulevia haasteita silmällä pitäen.
Runsaimmat kiitokset viikonlopun peleistä kaikille joukkueemme pelaajille, erikseen Matille matkan varrella kerrotuista neuvoista. Tosissaan, muttei vakavasti – rentosarjassakin!
Kirjoittanut rennon kapteeni Ruokanen