Ohjaus pohjaa seuraaviin periaatteisiin:
- Paljon toistoja: ei jonottamista, vaan organisoidaan pieniä ryhmiä, pariharjoitteita, yksilöharjoitteita. Pudotuspelien huono puoli on se, että heikoin pelaaja putoaa pelistä ensin ja saa vähiten toistoja. Siksi kannattaa suosia pelejä joissa jonkun lisätehtävän tehtyään pääsee takaisin pelaamaan.
- Toistoja jaksaa tehdä pelin ja leikin kautta: tekniikkaa opetellaan ensin, mutta toistot tapahtuvat mahdollisimman mielenkiintoisesti
- Kisataan tasaväkisissä ryhmissä, mutta aina ei tarvita häviäjäjoukkuetta: tavoite voi olla muukin kuin toisen joukkueen voittaminen
- Tiukasti rajattuna frisbeegolf on kävelyä ja heittämistä. Lasten liikuntaa ei pitäisi rajata näin – eivät niin tee ammattilaisetkaan. Joka harjoituksessa pitää hengästyä ja tulla lämmin. Fribaharkkojen motoriikkaan kuuluu muutakin kuin heittäminen ja ristiaskel.
- Harkoissa kannustetaan, annetaan positiivista palautetta, noudatetaan reilu pelin periaatteita
- Välitön palaute ja sopiva vaikeustaso luovat hyvät olosuhteet oppimiselle.
Valmennuslinjan tekeminen ja päivitys
- Juniorivastaava valmistelee valmennuslinjan, joka muokataan ja päätetään Junnutiimissä. Junnutiimiin kuuluu juniorivastaavan lisäksi 5 valmentajaa.
- Valmennuslinja päivitetään vuosittain alkuvuodesta, seuraavan kesän toimintaa suunniteltaessa.
- Harjoitussuunnitelmat jaetaan kaikkien kesken avoimeen tiedostoon, joten suunnitelmien seuraaminen on helppoa.
Seuran valmennuksen eettiset linjaukset
- Ruokkia nuoren iloa, innostusta ja intohimoa
- Auttaa nuorta pyrkimyksessä itsensä jatkuvaan kehittämiseen
- Kannustaa nuorta sinnikkääseen yrittämiseen. Oppia ei voi ilman epäonnistumista
- Kasvattaa nuoresta kanssakilpailijoita ja reilua peliä kunnioittava urheilija
- Rakentaa yhteistä matkaa, jota kulkevat nuoren urheilijan lisäksi kaikki hänen harrastamista tukevat ihmiset
- Auttaa urheilijaa löytämään sisäisen motivaationsa ja omat voimavaransa
- On urheilijalähtöistä: urheilijan tulisi osallistua valmennuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Näin urheilijalla on omistajuus omaan tekemiseensä.
- Olla esimerkkinä urheilijoille
- Olla valmennusprosessin johtaja: auttaa urheilijaa löytämään omat voimavaransa
- Olla olla liima urheilijan ja eri sidosryhmien välilläjohtaja: auttaa urheilijaa löytämään omat voimavaransa
- Olla motivaattorina onnistumisen ja epäonnistumisten hetkillä
- Valmentaja auttaa urheilijaa tuntemaan itsensä, tunnistamaan voimavaransa, johtamaan itseään ja toimimaan yhteistyössä muiden kanssa
- Valmentaja auttaa urheilijaa kasvamaan myös ihmisenä, ei pelkästään urheilijana. Valmentaja on läsnä kun urheilija kokee kehittymisen ja onnistumisen elämyksiä, mutta myös pettymyksiä.
- Valmentaja auttaa urheilijaa kasvamaan myös ihmisenä, ei pelkästään urheilijana. Valmentaja on läsnä kun urheilija kokee kehittymisen ja onnistumisen elämyksiä, mutta myös pettymyksiä.
- Valmentaja on rakentamassa yhteisöllisyyttä, jossa ihmiset pääsevät olemaan aktiivisia yhteisönsä toimijoita.
- Valmennussuhde on rehellisyyteen perustuva luottamussuhde. Rehellisyys velvoittaa molempia osapuolia.
- Valmennus perustuu yhdessä sovittuihin toimintatapoihin ja niihin sitoutumiseen
- Aikuisten vastuulla on luoda avoin vuorovaikutus nuoren kasvun ja urheiluharrastuksen tukemiseksi.
- Valmentajan vastuu urheilijasta on sitä suurempi, mitä nuoremman urheilijan kanssa hän työskentelee.
- Urheilija kasvaa vähitellen suurempaan vastuuseen omasta toiminnastaan ja urheilustaan
- Oikeus turvalliseen urheiluun
- Oikeus riittävään lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan
- Oikeus kertoa mielipiteesi ja tehdä ehdotuksia sinua koskeviin asioihin.
- Oikeus osallistua urheiluharrastukseen ilman pelkoa kiusaamisesta, syrjinnästä, nöyryyttämisestä, rasismista tai häirinnästä.
- Oikeus urheilla yhdenvertaisesti omana itsenäsi riippumatta sukupuolestasi tai seksuaalisesta suuntautumisestasi.
- Oikeus päästä esteettömästi, saavutettavasti ja yhdenvertaisesti urheilemaan vammaisuudesta riippumatta.
- Oikeus harrastaa ilman, että kukaan kommentoi kehoasi tai ulkonäköäsi.
- Ohjeistuksissa otetaan turvallisuus aina huomioon
- Radalla kauimmaisena korista oleva pelaaja heittää ensin, eikä kukaan etene väylällä tätä pelaajaa edemmäs
- Kiekot haetaan vasta kun kaikki ovat putanneet tai heittäneet kaikki kiekkonsa
- Heittoharjoituksissa pelaajat ovat rivissä riittävin välein, jotta huonokaan heitto ei aiheuta vaaratilannetta
- Heittolinjat katsotaan siten, etteivät kiekot vaaranna sivullisia
- Valmentajilla on mukana ensiapulaukku sekä kaikkien huoltajien yhteystiedot
- Kaikki valmentajat ovat käyneet frisbeegolf-ohjaajan peruskurssin
Valmentajien työn ja osaamisen lisäämisen tukeminen
- JyLin junioritoiminnan valmentajan polku on kuvattu kuviossa 1.
- Ohjaajan peruskoulutus on liiton Frisbeegolfin Ohjaaja 1-koulutus. Seuran juniorivastaava on ollut kehittämässä koulutusta ja sen pohjana on JyLin juniorivalmennuksen ohjelma. Lähes kaikki kurssilla käytävät harjoitteet on suunniteltu JyLissä. Ohjaajakurssin osana käydään myös Olympiakomitean Vastuullinen valmentaja ja Tervetuloa ohjaajaksi-osiot.
- Aluejärjestöt järjestävät jatkuvasti nuorten ohjauksen koulutuksia, joihin ohjaajat ovat osallistuneet ja joihin osallistumiseen kannustetaan jopa taloudellisin kannustimin.
- Liitossa ollaan kehittämässä uutta tekniikkakoulu-osiota, joka tarjotaan kaikille JyLin ohjaajille mahdollisimman pian.
- Joka kevät ennen kesäkautta pidetään valmentajien yhteinen kokoontuminen, jossa käydään läpi valmennuksen linjaukset ja keskustellaan niiden päivittämisestä.
- Nuoret ja aloittelevat ohjaajat toimivat aluksi apuvalmentajina, jolloin he voivat seurata vastuuvalmentajan esimerkkiä. Apuvalmentajan roolia kasvatetaan hiljalleen kokemuksen karttuessa.
- Juniorivastaava käy kauden aikana säännöllisesti keskusteluja ohjaajien kanssa. Keskusteluissa käydään läpi vedettyjä harjoituksia, onnistumisia ja haasteita.
- Kauden aikana harjoitevinkkejä ja muita ideoita jaetaan valmentajien ryhmässä
- JyLin juniorivastaava on mukana kansallisissa ja kansainvälisissä frisbeegolfin junioritoiminnan verkostoissa, joista saadaan seuran toimintaan uusia ideoita.
- Kuvio 1. Juniorivalmentajan polku
Seuran valmennuksen kokonaistavoitteet
- Kuvio 2: Ikäryhmäkohtaiset tavoitteet
- Kuvio 3. Viikottaiset harjoitusmäärät
Harjoitusten suunnittelu
- Juniorien kausisuunnitelma on kuvattu erikseen sekä kesä- että talvikausien ohjelmina alapuolella.
- Viikkosuunnitelmia ei pääosin ole, koska useimmilla ryhmillä on vain 1 harjoitukset/viikko. Tavoitteellisella ryhmällä draiviharjoittelu keskittyy Koskenharjun kentälle ja lähestymis- sekä puttiharjoittelu Palokan kentälle.
Fysiikka
- Peruskunto- ja voimaharjoittelun perusteet
- Lihasten lämmittelyn tärkeys ja käytäntö
- Tukilihasten ylläpito ja kehittäminen
- Heitossa käytettävät suuret lihasryhmät (tuntee ja osaa harjoittaa)
Tekniikka
- Videoanalysointitaidon kehittäminen
- Tekniikkamuutosten tekeminen ja lihasmuistiin varastointi
- Suoritusten toistettavuuden kehittäminen
Muut
- Koordinaatioharjoittelun perusteet
- Oman kehon tunteminen ja “kuunteleminen”
Fysiikka
- Peruskunnon ja lihasten ylläpito
- Lämmittelyrutiinin oppiminen ja käyttäminen
Tekniikka
- Suoritusten toistettavuuden ylläpitäminen
- Tekniikan ylläpito johdonmukaisella harjoittelulla
- Diversiteettiä: kahta samanlaista suoritetta ei todennäköisesti tule
- Differentiaalioppiminen: ole valmis erilaisiin suorituksiin
Muut
- Mentaalipelin hallitseminen kisakokemusten kautta
- Pettymysten käsittely ja niistä vahvistuminen
Yksittäisen harjoituksen suunnitelma
- Ohjaajien pohjat on tehty erikseen 90 (vanhemmat junnut) ja 60 (pikkujunnut) minuutin harjoituksia varten. Esimerkit harjoitusten rakenteesta kuvataan kuviossa 4.
- Kaikkien ryhmien harjoitussuunnitelmat tehdään yhteen excel-tiedostoon, jotta ryhmät voivat hyödyntää kaikkia harjoitussuunnitelmia. Esimerkki tuntirakennepohjasta on kuviossa 5.
- Suunnittelun pohjaksi on tehty tiedosto, jossa on aihealueittain (lämmittely, tekniikka, koordinaatio jne.) erilaisia harjoitteita (Kuvio 6).
- Frisbeegolf-heiton taksonomia ja harjoitetyypit on kuvattu kuviossa 7.
- Kuvio 4. Esimerkki harjoitusten rakenteesta
- Kuvio 5. Tuntirakennepohja
- Kuvio 6. Harjoitepankki
- Kuvio 7. Harjoitetyypit
Urheilijan kehittymisen seuraaminen
Taitotestit
- Kuten pallogolfissakin, on tasoitusjärjestelmä kehityksen perusmittari. Frisbeegolfissa on Suomessa käytössä kaksi yleistä tasoitusjärjestelmää:
- Metrix-tasoitus on käytössä kisoissa, jotka eivät vaadi lisenssiä. Metrix-tasoituksen saa osallistuttua kolmeen Metrix-järjestelmässä ylläpidettyyn kilpailuun ja se päivittyy jokaisen kilpailun jälkeen.
- PDGA-tasoitus on käytössä lisenssikilpailuissa
- Frisbeegolfiin ei ole kehitetty heittotestejä. JyLi on kehittänyt oman heittotestin, jota pilotoidaan ja kehitetään kesäkaudella 2025
- Frisbeegolfiin eiPuttaamiseen on olemassa monenlaisia testejä, joiden avulla pelaajat voivat seurata edistymistään (mm. Jyly). Puttaaminen on osa JyLissä kehitettävää taitotestausta. ole kehitetty heittotestejä. JyLi on kehittänyt oman heittotestin, jota pilotoidaan ja kehitetään kesäkaudella 2025
Fysiikkatestit
- JyLissä ei kaudella 2025 ole käytössä fysiikkatestejä. Lajin fysiikkatestejä pilotoidaan ja kehitetään tällä hetkellä maajoukkuetasolla. JyLi seuraa testien kehittymistä ja niiden käyttäminen aloitetaan ensin tavoitteellisesta ryhmästä.
Seuran valmentajien rooli ja tehtävät kilpailutoiminnassa
- Frisbeegolfissa valmentajat eivät millään tasolla kierrä pelaajien kanssa kisakierroksella. Kuten golfissa, myös frisbeegolfissa kierroksella saattaa olla ainoastaan caddie, jonka roolina on olla pelaajan tukihenkilö. Junioritasolla alle 13-vuotiailla tulee olla kierroksella mukana vanhempi tai joku muu aikuinen.
- Seura järjestää kauden aikana eritasoisia kilpailuja, joissa myös valmentajien roolit ovat erilaisia:
- Juniorien viikkokilpailuissa kilpailunjohtaja (TD) toimii kilpaijoiden ohjaajana. Hän opastaa sääntöihin ja tulosten kirjaamiseen liittyvissä asioissa ja pitää ennen kisakierrosta pelaajakokouksen. Siinä painotetaan seuraavia asioita:
- Muistetaan Fribaspirit: kaikkien suorituksia kannustetaan, etenkin vanhemmilla junioreilla on tärkeä rooli esikuvina nuoremmille
- Luontoa ei roskata eikä vahingoiteta. Puut ja oksat ovat osa rataa, niitä ei saa karsia vaikka näin heittäminen helpottuisikin
- Huijaaminen ei kuulu lajiin. Radalla ei ole tuomareita, sillä se on frisbeegolfin henki. Jos huijaamisesta jää kiinni, seuraa siitä rangaistuksena kisakieltoa.
- Pyritään pitämään yllä kohtuullista pelinopeutta, sillä kisassa pelaa parhaillaan 72 junioria jonossa.
- TD on kisakierroksella paikalla (yleensä esim. 1. väylän tiillä), jossa hän jututtaa kyseiselle väylälle saapuvaa ryhmää. Usein on tärkeää, että pelaajat saavat kertoa onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan jo kierroksen aikana. TD:n tehtävänä on kannustaa ryhmää loppukierrosta varten.
- Aikuisten viikkokilpailut ovat JyLissä tietyin rajoituksin avoimia myös junioreille, mutta niissä ei ole erillistä opastusta. Frisbeegolfiin kuuluu lajina kuitenkin muiden kanssapelaajien kannustaminen ja opastaminen. Näin ollen kokeneemmat ja vanhemmat pelaajat toimivat junioreiden ohjaajina.
- Myös Junioreiden lisenssikilpailuissa TD:n rooli on ohjata ja opastaa pelaajia, mutta siellä pelaajilta oletetaan jo enemmän osaamista. Kierroksella mukana kiertävä vanhempi tai muu aikuinen toimii nuorilla tukena ja apuna.
- Frisbeegolfissa seura ei valitse joukkueita juniorien kilpailuihin, vaan jokainen ilmoittautuu niihin itse.
- Kilpailujen analysointia osana valmennusta pyritään jatkossa kehittämään tavoitteellisessa ryhmässä.